Koiruuksia

Rokutukset on nyt jo jonkin aikaa olut kunnossa ja vihdoin ja viimein pääsin koirapuistoon sisälle asti. Aikaisemmin käveltiin vain ohi ja sain vain oven suusta haistella ja tutustua. Koirapuistossa olen tavanut monenlaisia, isoja ja pieniä koiria. Välillä saan kyytiä ja välillä annan kyytiä. Tykkään erityisesti roikkua toiten koirien hännässä. Välillä seurailen etäältä kun isommat koirat leikkivät. Olen myös opettanut mm. ottoisosiskoni Zaran kaivamaan =)

Tänään käytiin jälleen seuraamassa agilitykisoja. Paljon koiria! Ei pelottanut yhtään. Kokeiltiin jälleen putkea. Taidot olivat hieman kerenneet ruostua, mutta sujuihan se sitten. Esteellä mentin vähän kasia ja kokeiltiin "minien" rengasta. Renkaasta suoriuduin hyvin ensimmäiseksi kerraksi!

Korvani ovat olleet teipattuna jo viikon. korvani nousevat kuulemma liian pystyyn. Höh..se oli tarkoituskin. Haluaisin näyttää Zaralta! Teipit ei kuitenkaan häiritse minua yhtään. Tyydyn kohtaloni, lurppakorviin..

Luulen että minulla alkanut varhaispuberteetti. Kokeilen, kokeilen, kokeilen. Onko se edelleen "ei", onko edelleen, vieläkin.. Höh, huomenna kokeilen uudestaan. Kotiväkeni yrittää olla kova, mutta kyllä ne vielä murtuu ;)

Jees! Pääsen jo sänkyyn, sohvalle ja hyppäämään pöydälle. Varastelen pöydiltä kaiken, erityisesti jos ruokaa on unohdettu. Sänkyyn menen aina nukkumaan kun kotiväkeni silmä välttää. Sieltä tuleekin sitten lähtö, jos minut sieltä löydetään. Sen takia yritänkin mennä oikein hiljaa. Laskut ym. paperit vien pöydiltä, sitten tapan ja syön ne palasiksi, jollei joku kerkeä niitä minulta pelastamaan.

Mahani oli pitkään aika-ajoin sekaisin. Syy ei selvinny. Liekö mädntyneet karviaset, pihlajanmarjat, omenat, multa vai joku muu mitä lenkiltä olen syönyt? Oli miten oli, riisipuuro kuurin jälkeen maha jälleen kunnossa ja olen valmiina jälleen syömään kaiken mitä eteeni sattuu! =)

Tuleekohan minusta vielä hieno toopermanni? ;)

-Tara-